Down the Rabbit Hole

BORDER RECORDS

Tällä levyllä hän vinguttaa tajunnan rajamailla yhdessä sveitsiläisen kitaramestarin Gerald Zbindenin kanssa ja siinä touhussa sähköllä vahvistettua äänenvärinää on takuuvarmasti riittävästi.  He kohtasivat toisensa Pietarissa 2004 ja päättivät tehdä yhdessä improvisaatioon perustuvan studio äänitteen. Tuloksena on mieltä ärsyttävää, mutta toisaalta niin rauhoittavaa, kokonaisvaltaista kitarointia sähköisessä ilmapiirissä.  Se on kuin kontrolloimatonta seikkailua Borneon viidakossa, mutta kuitenkin samalla niin kontrolloitua ja kurinalaista.  Se on villin vihaista, mutta toisaalta rauhallista kuin istuisi kirkon penkillä.  Tämän kuuntelun jälkeen pitää lähteä hoitoon, sillä kuulija ei ole selvillä onko hän tulossa mielenvikaiseksi vai ei.  Melkoisen ristiriitainen tunne saa vallan.

Levyn nimikkokappale "Down the Rabbit Hole" antaa potkua tähän ristiriidan tunteeseen. Välillä olet selvillä vesillä, mutta hetken päästä saat olla tarkkana, jotta jokainen koukero tulee noteerattua. "Kermessessa" mennään jo paljon kovempaa. Se on kuin Vesuviuksen purkaus, kuuman magman vyöryessä alas rinnettä tuhoavalla voimalla. Olet epätietoinen siitä missä oikein ollaan tai minne voisi mennä. "Room for One More" vie meidät matkalle maailmankaikkeuden valtakuntaan, jota ei löydy kartalta eikä sinne ole viitoitettua tietä. Se on jonkinlaista avaruusmusiikkia tuonpuoleiseen, josta ei ole paluuta. Se jättää taakseen vain suihkuvanan taivaalle, kunnes katoaa kuuloaistin ulkopuolelle. "Time to Go" alkaa kuin klassiset jouset, hitaasti ja arvokkaasti kääntyen kohta sotaiseen ristituleen änkyrä sointuineen sähkövirran mennessä läpi kehon jättäen vain käryävän hermoston jälkeensä.  Marcel Papeaux pääsee mukaan aluksi vispilöimään hitaasti muuttuen sitten armottomaan palikointiin tulisieluisten kitaranikkaroitsijoiden taustalla. "The Pulp Beneath the Bone" tuo mieleen irlantilaisen pubin missä paikallinen kansanmusiikkiyhtye innostaa kansaa juomaan Quinnessia. "Sea spawn and Sea wrack" on 17 minuutin mahtiteos, missä tunteet pursuavat äärimmäisyydestä toiseen. "Rivets Pop" antaa sananmukaisesti lopullisen niitin kuulijan "kuulaan". Siinä kuljetaan vingutuksen määrässä yli sallitun nopeuden eikä salamavalon räpsähdystä peltitolpassa voi välttää.  Poliisisetä tykkää varmaan siitä, kun saa kirjoittaa lappusen.  Kitaramusiikin ystävän suupielet tämä äänite saa varmasti maireaan hymyyn. Se on kuin pureskelisi suu täynnä herkkumunkkia, niin että kermavaahto pursuaa korvista ulos. Kuuntele, jos uskallat.

JKi

Gary Lucas; sähkö- ja akustinen kitara, steel kitara, elektroniikka, Gérald Zbinden: sähkö- ja hollow body kitara, elektroniikka, Marcel Papaux; rummut (raidat 5,8 ja 9)

Live-äänitys: Bernard Amaudruz, ARTEFAX studio, Lausanne, Sveitsi marraskuun 18-20. 2004, Editointi: Gérald Zbinden ja Bernard Amaudruz. Julkaistu 2008.

1. The Game of Life 5:13
2. Down the Rabbit Hole 6:44
3. Kermesse 3:12
4. Room for One More 13:26
5. Time to Go 6:31
6. The Pulp Beneath the Bone 4:31
7. It's a Lonely Fight 3:16
8. Sea spawn and Sea wrack 17:37
9. Ineluctable modality 4:08
10. Rivets Pop 7:21

Kaikki kappaleet Gary Lucasin ja Gerald Zbindenin sävellyksiä