Klaipeidan Jazzlaulukilpailu muuttu kansallisesksiUlkomaat | 17.2.2009 |
Ystävän konsertti Kotkan KairossaKonserttiraportit | 16.2.2009 |
Billy Harper soitti omiaanKonserttiraportit | 16.2.2009 |
Kuopio saa oman jazz-festivaalinsaFestivaaliuutiset | 15.2.2009 |
Lill-Jörgen Petersen kuollutUutisotsikot | 15.2.2009 |
SINEQUANONLevyarvostelut | 15.2.2009 |
Ystävä- jazzit LappeenrannassaKonserttiraportit | 14.2.2009 |
Maraton QuintetLevyarvostelut | 14.2.2009 |
Lataa Ilmainen Firefox
Nämä sivut on optimoitu Firefoxille. Koska materiaalimme tulee niin monesta lähteestä niin välillä pääsee läpi sellaista, joka sotkee sivut MS Internet Explorerissa. Pahoittelemme! Tämän takia suosittelemme Firefoxin käyttöä, jossa tämä ja moni muu sivusto näyttää paljon paremmalta. Lataa se klikkaamalla allaolevaa kuvaa ja seuraa ruudulle tulevia ohjeita:
| Saat miehen kyyneliin... |
| Osku Rajala |
| 17.01.2009 13:14 |
|
Koli Jazzin taiteellinen johtaja Joke Leppänen sanoi, kyynelten valuneen poskilleen, kun Jussi Kannaste herkisteli saksofonillaan Miles Davisia.
Herkkyyttä. Kaihoa. Tulta ja tappuraa. Kaikkea sitä, mitä tarvitaan, että kuulija pääsee hekuman huipulle. Olotilaan, jossa nautinnon osamäärä on täydellinen. Jossa pahinkin kaljasieppo hiljenee kuuntelulle. Käskemättä...  Tämän hekuman tunteen, musiikillisen tähtihetken, sai kokea Koli Jazzin salintäyteinen perjantai-iltanna, kun Verneri Pohjola yhtyeineen - plays Miles Davis. Pienimuotoisesti, mutta kuitenkin niin täydellä latauksella.Itse maestro Pohjola sai trumpettiinsa jumalaisen soinnin. Tumma puku yllään, lähes liikahtamatta, tämä virtuoosi valutti soittimestaan legendaarisen Milesin säveliä. Pieni hymyn karekin irtosi välillä ujo nuoren mestarin kasvoille kanssasoittajien makeita sooloja kuunnelessa.             Basisti Ville Herrala tällä hetkellä yksi valtakuntamme kysytyimpiä basisteja, ellei kysytyin. Eijkä kenenkään tarvitse ihmetellä, miksi, sillä niin upeana hänen jymisevä soittonsa kierteli näköalaravintolan nurkkia. Miehet, jotka osaavat, tekevät, mitä haluavat, pitää Villen kohdalla hyvin paikkansa. Myös soolo-osuuksissa.          Herra elohopea... rumpali Joonas Riippa, mies jolla on rytmi todellakin veressä. Suorastaan luuytimessä. Riipan tapa soittaa rumpuja ei jätä ketään kylmäksi. Riipan soiton sisältörikkaus on myös uskomaton, puhumattakaan herksitetyistä sutikompeista tai valonnopeudella kiitävästä rytmilaukasta. Mahtava kannukeisari. Takuuvarmaa A-luokkaa.         Kun yhtye ylimääräisenä soitetun Walkingin jälkeen saapui back stage -tilaan, huokui siitä vieläkin suunnaton intensiivisyys, yhteenkuuluvuus ja tyytyväisyys. Kaikki antoivat kuin yhdestä suusta kiitoksensa Kolin yleisölle, joka todellakin hiljentyi kuuntelemaan bändin settiä.Yhtye esitti Kolilla seuraavat kappaleet: Filles de Kilimanjaro, The Duke, Petits Machins, Flamenco Sketches, Someday my Prince Will Come ja Freedom Jazz Dance. Ja ylimääräisena jo äsken mainitun kappaleen Walking. Koko konsertti jätti kuitenkin oudon tunteen lähes täydellisyydessään; oliko tässä heti kättelyssä kuultu vuoden paras konsertti . Ellei, niin ei se kaukanakaan ollut. |
![]() | Tänään | 140 |
![]() | Eilen | 346 |
![]() | 05.11.2008 lähtien | 310874 |
![]() | Vieraita 43 |