 Terveiset tunturista!
Siitä on kulunut jo puolenkymmentä vuotta, kun viimeksi olin Ylläs Jazz Bluesissa. Silloin järjestäjänä ja taiteellisena johtajana, nyt jazzturistina. Mukanani oli joukko muitakin entisiä Ylläs Jazz Bluesin alkuvuosien vakituisia puuhaihmisiä; Vauhkosen Soili, Hellevaaran Pena, Iso-Pahkalan Ilkka ja Juntusen Mikael. Ja tietysti bussikuskina tuttuun tapaan Koikkalaisen Matti ja ajopelina perinteisesti toisen Matin, Jääskeläisen bussi Kuopiosta. Tällä kertaa pienempi versio, koska meitä oli yhteensä vain 12 henkeä. Ei artisteja. Ei backlinea. Ei PA-laitteistoja...
Istuessamme perjantaina puolenpäivän aikaan Jari isometsän suksikaupan viereisessä kuppilassa olutlasit kädessämme, totesimme kuin yhdestä suusta, että on ensimmäinen kerta meidän Ylläs Jazz historiassamme, kun näin on mahdollista menetellä. Järjestäjinä ollessamme töitä riitti aamu seitsemästä aina seuraavaan aamuun neljään. Ja autot liikkuivat, sillä esiintymispaikkoja oli nykyistä runsaammin ja Ylläsjärvelle yli 40 kilometrin matka per sivu.
|
|
Lue lisää...
|
|
 Voihan räkä!
Tuolla hersyvän herkullisella otsikkoavauksella yleistän kirjoittajatiimissämme ja vähän ympärillämmekin oleilevaa limanuljaskaa, jolla ei ole onneksi siipiä... Flunssa, influenssa, nuhakuume, poskiontelotulehdus, keuhkoputken tulehdus, keuhkokuume, nuha, köhä ja yskä ovat kyseisen nenä-/hengityselinlimaskan diagnooseja ja kutsumanimiä . Pärskettä, niistoa, mustaviinimarjamehua, c-vitamiinia, yhden tähden nuhajuomaa, lepoa. kipua ja tuskaa...
Niin tai näin, räkää on kuitenkin tällä hetkellä useammalla persoonalla pää täynnä, ja se on kuin torpparin voita, ja sitä tulee enemmän kuin kerkeää niistämään (tai nielemään). Voin lohduttaa, että kyllä se yleensä kuivuu aikanaan, jonka jälkeen voi keskittyä rauhassa nenänkaivuuseen...
|
|
Lue lisää...
|
|
 Mettäperältä...
Viime lehdessämme Antti Suvanto kritisoi jutussaan Midwinterista soittajien tilanteeseen sopimattomia asusteita. Ja katso, tuloksena useita kiukkuisia palautteita (ei ko soittajilta). On tullut korville siitä, että olemme julkaisseet moista soopaa. On paheksittu, että Suvanto on ammattitaidoton arvostelija (Suvanto on Suomen Kriitikkojen liiton jäsen). On isketty päin pläsiä, että mitä h-vettiä se meille kuuluu, millaisissa vaatteissa esiintyjät esiintyvät. Taiteilijalla on kuulema vapaus että valta valita...
Niinpä niin, soittakaa arvoisat palautteen antajat vaikka munasillanne, ei se meille kuulu. Mutta näkyy! Vaikka teoksenne ja esityksenne olisivat kuinka hienot tahansa niin kokonaisuus särkyy, mikäli pukeutumisenne ei ole tilanteeseen tai esiintymispaikkaan sopivat. Edelleenkin on olemassa tietyt käytössäännöt ja hyvän maun mukaiset toimintatavat... myös pukeutumisessa.
Vika väärään pukeutumismalliin on tosin monesti myös tapahtumajärjestäjien, jotka eivät etukäteen ilmoita esiintyjille asustevaatimusta ja tapahtuman laatua. Jo sopimusvaiheessa voitaisiin helposti estää negatiivisen kritiikin syntyä.
|
|
Lue lisää...
|
|
 Leukavaa
Jäykkäniskaisuutta
Murinani aihe on tällä kertaa sää. Oikeammin suomalaisittain erittäin kaunis ja lämmin sää, joka syletti allekirjoittanutta tosissaan, koska tämän kädessänne olevan Jazzrytmit -lehden taitto osui tietysti niille päiville. Tosiasiassa koko juhannus meni tätä lehteä värkätessä...
Kun yksinään koostaa ja taittaa lehteä ei ole paljon valinnan varaa säätiloihin eikä muuhunkaan, jotta lehti ilmestyisi aikataulun mukaisesti.
Toisaalta minua harmittaa vietävästi myös se, että tältä kesältä meni hyviä festivaalisäitä hukkaan. Ainakin jazztapahtumien osalta, sillä sitten Kokkolan juhannusfestarin ei uusia ole syntynyt.
|
|
Lue lisää...
|
|
 Takana on hieno konsertti- ja festivaalikesä. Niin ilmoiltaan kuin ohjelmistoltaankin.
Jazzin lippulaiva Pori Jazz painui nokka kohisten omalle paikalleen eli kaikkien festivaalien kärkeen kävijämäärän mukaan. Hieno juttu koko jazzille ja erityisesti Porille, joka pääsi näin tasoittelemaan viime vuosien tappioitaan. Toivottavasti suunta pysyy samana myös tulevaisuudessakin.
Porin ja muiden festivaalien oheispiirteisiin kuuluu valitettavasti muutama ällöttäväkin piirre; suomalaisten festarivieraiden alkoholin käyttö, roskaaminen ja kuseminen!
|
|
Lue lisää...
|
|
 Entä sitten?
Ylläolevassa kuvassa on Jazzkissa - Iitu, joka on tismalleen samanikäinen kuin Jazzrytmit -lehti. Iitun kanssa olemme yhdessä puhertaneet kasaan tätä lehteä, viimeiset neljä vuotta hyvin tiiviisti, koska teen lehden nykyisin alusta loppuun kotona sijaitsevassa työhuoneessa.
Monenmonta kertaa Iitu on puumerkkinsä lehteen laittanutkin, tassutellessaan työpöydälla ja tietokoneen näppäimistöllä.
Tuhansia kertoja se on puskenut ja kehrännyt lisävoimia allekirjoittaneelle yösydämellä lehteä taittaessa. Se on ollut oiva työpari, jolle on palkaksi riittänyt rapsutukset, silitykset ja päivittäinen ulkoilulenkki sekä tietysti tukevat annokset särkiä, ahvenia, muikkuja sekä jauhelihaa ja kissanruokaa.
|
|
Lue lisää...
|
|
|
